Raitareunuksia

 Olen taas innostunut tästä raitareunuksesta. Olen nähnyt näitä muillakin tekijöillä, vähän eri tekniikoilla toteutettuna. Ajattelin, että kerron hieman omasta tavastani tehdä näitä raidallisia pötköjä.

 

Ensimmäisessä postauksessani esittelemässäni työssä oli myös raitareunus. Nyt olen tehnyt näitä sinisävyisiä tekeillä olevaan peittoon. 

Ompelen eri levyisiä suikaleita jonoon paperin päälle. Paperina käytän työpaikan kahviautomaatin suodatinpaperirullan jämiä. Kun automaatti ilmoittaa suodatinpaperin olevan lopussa, rullassa on todellisuudessa jäljellä vielä muutamia (ainakin 10) metrejä. Paperi on tarpeeksi ohutta läpi ommeltavaksi ja sen saa mukavasti vielä revittyä pois. Paperin jämähän menisi roskiin, jos en pelastaisi sitä jatkokäyttöön. Paperi on 3½" leveää, joten juuri passeli peiton reunaksi.

Tässä pötkylät ennen tasoitusta.

 Pätkin paperin noin puolen metrin paloiksi ja ompelen niitä sarjassa aina kolmea tai neljää kerralla. Näihin saa mukavasti upotettua eri levyisiä suikaleita, joita resursseihin yleensä kertyy.

Tasoitan suikaleet paperin levyiseksi. Yleensä jätän pötköt tähän vaiheeseen jos niillä ei vielä ole jatkosijoituspaikkaa.

 

 Tasoituksen jälkeen paperi revitään pois ja sen jälkeen silitän pötköt. Näistä voi sitten yhdistää halutun pituista kaitaletta, jota voi käyttää tilkkupeiton reunaan tai ihan mihin itse haluaa. Paperin käytön etuna on, että raitapötkö pysyy suorana, eikä ala kiertymään sivuille ompelun aikana. Jos olet oikein tarkka, voit vielä tarkistella ompelun edetessä, että saumat ovat 90 asteen kulmassa paperin sivuun nähden. Periaatteessa ompelusaumojen suoruudella ei ole väliä, koska pötkö itsessään pysyy suorana paperin avulla. Paperina voi käyttää myös esim. laskukoneen kuittirullaa. Se on jonkin verrran kapeampaa, mutta toimii yhtä hyvin. Jos jollain on vielä vanhoja puhelinluetteloita, ja haluaa uhrata ne tilkkuiluun, käy niidenkin sivut tähän tarkoitukseen.

 

Näihin sinisiin jouduin kyllä leikkaamaan ehjästä kankaasta eri levyisiä suikaleita, jotta sain niistä halutun sävyisiä. Mukavasti sinne sai kuitenkin upotettua muutaman taustakankaan tasoituksessa jääneet palat. 

Näiden tekeminen on itselleni sellaista "aivot narikkaan" -hommaa. Työpäivän jälkeen saa päänsä nollattua kivasti, eikä tarvitse tehdä kovin kummoisia etukäteisvalmisteluja.