Liisat Ihmemaassa -peitto

Edellisestä postauksesta on kulunut taas jonkin aikaa. Sehän ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö tilkkujuttuja olisi tullut tehtyä. Niitäkin on tullut tehtyä, vaihtelevalla menestyksellä. 

Kuusikulmiopeiton sain viimeinkin valmiiksi. Aika kauan se ehti lojua tikkauskoneen päällä. Viimein ryhdistäydyin ja tikkasin sen, mutta siinäkin oli omat haasteensa. 

Aloitin ja olin tikannut jo ensimmäisen hexagon-rivin ja vähän toistakin, huomasin, että nyt ei tule hyvä. Yön yli mietittyäni päätin, että puran kaikki, mitä siihen mennessä oli tikattu. Olihan muuten homma. Ihan heti en tee toista kertaa. Tästäkin taas opin, että vastaisuudessa pitää olla vielä parempi tikkaussuunnitelma. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Onneksi muistin tilkkuope Hannelen opit vapaatikkauskurssilta. Jos kankaat ovat kovin kirjavat, kannattaa miettiä kuinka paljon paukkuja laittaa tikkaukseen. Lopullisessa tikkauksessa toteutin sitten tätä oppia. Tikkasin koko peiton samalla kuviolla viivaimen avulla. Alun perinkin kolmioihin oli tulossa tuo olemassa oleva tikkaus. Toteutin sitten vaan saamaa kuviota kuusikulmioihin. Jokaiseen kuusikulmioon tuli ikään kuin kukkanen sisään.

Peiton reunakantin teen oikeastaan joka kerta samalla lailla. Leikkaan kaksi ja puoli tuumaa leveää kaitaletta täysvinoon, teen sitä tarvittavan määrän ja silitän kaksin kerroin. Seuraavaksi kantti kiinni työhön, mutta kummalle puolelle ensimmäinen kiinnitys, tilkkupinnan puolelle vai taakse. Tästä koen pientä ristiriitaa itseni kanssa. Tässä peitossa kiinnitin kantin ensin taakse ja toinen kiinnitys etupuolelle. Ja jos mietitte, että tuostahan se käy reunakantin kiinnitys suit sait sukkelaan, kun sen osaa. Ei käy sukkelaan. Viimeiseen kiinnitysompeluun menee ainakin tunti, riippuen peiton koosta. Kanttia kääntäessä oikealle, käytin apuna applikointiliimaa, jolla liimasin aina sen pienen matkan, jota olin seuraavaksi ompelemassa. 

Reunakantin väriksi valitsin vaaleapohjaisen kankaan. Vaalea oli mielestäni parempi, koska  tumma olisi tehnyt koko työn jotenkin tunkkaisen näköiseksi. 

En ole laskenut kuinka montaa eri kangasta olen käyttänyt, mutta monta niitä on, osa omista varastoistani, osa vähän tuoreempia hankintoja. En luettele tässä sen enempää kauppoja, joista kankaat on hankittu, mutta kaikki on ostettu kotimaisilta kangaskauppiailta, joilta löytyy verkkokauppa ja hyvä valikoima laadukkaita tilkkutyökankaita.

Peitto sai nimekseen Liisat Ihmemaassa. Ensimmäisestä kuvasta ne Liisat löytyvät, jos oikein tarkkaan katsoo.

Kiitos kun vierailit.